Matkani psyykkisenä valmentajana

Ensiaskeleeni urheilijan auttajana otin noin viisi vuotta sitten, kun aloitin keskustelut parin nuoren urheilijan kanssa heidän kohtaamistaan haasteista urheilu-urallaan. Varsinainen urani psyykkisenä valmentajana alkoi toden teolla noin kolmisen vuotta sitten, kun sain ensimmäiset varsinaiset asiakkaani. Aktiivista valmennusta on nyt takana reilut pari vuotta. Tällä matkalla olen jatkuvasti pyrkinyt kehittämään itseäni ja opiskelemaan koko ajan lisää. Urheilupsykologia, urheilijan psyykkinen vahvuus sekä mielentaidot ovat aina olleet minua kiinnostavia asioita.

Haasteet ja tarpeet

Mielen taitojen ja psyykkisen valmennuksen tärkeyttä urheilussa ei mielestäni vieläkään ymmärretä riittävästi. Moni ei välttämättä tiedä, mistä psyykkisessä valmennuksessa on kyse. Usein ajatellaan, että psyykkistä valmennusta tarvitaan silloin, kun eteen tulee ongelmia. Asiahan on päinvastoin – psyykkistä valmennusta tarvitaan, jotta ongelmia ei tulisi. Psyykkinen valmennus on ennaltaehkäisevää toimintaa, jossa treenataan urheilijan mielen taitoja ja autetaan häntä löytämään paras versio itsestään sekä tuetaan häntä kasvamaan psyykkisesti vahvemmaksi urheilijaksi.

Omasta kokemuksestani urheilun parissa tiedän, että psyykkiselle valmennukselle on olemassa valtava tarve ja että sen avulla voidaan auttaa urheilijoita heidän matkallaan eteenpäin kohti tavoitteita. Juuri siksi teen tätä työtä. Haluan auttaa erityisesti nuoria urheilijoita kasvamaan psyykkisesti vahvemmiksi ja antamaan heille työkaluja mielentaitojen kehittämiseen.

Fyysisen ja psyykkisen valmennuksen tasapaino

Samalla tavalla kuin urheilussa on fyysinen puoli, mukana on aina mukana myös psyykkinen puoli. Kuka tahansa urheilumaailmassa enemmän työskennellyt tietää, että ne kulkevat käsi kädessä. Jos jompikumpi puoli ei ole kunnossa, vaikuttaa se suuresti suoritukseen ja tavoitteiden saavuttamiseen.

On mielenkiintoista, että käytännössä kukaan ei kyseenalaista fyysisen valmennuksen tarvetta, mutta psyykkiselle valmennukselle nähdään tarvetta harvemmin. Sekä fyysinen, että psyykkinen puoli ovat molemmat urheilijalla kehitettäviä asioita. Myös psyykkisellä puolella tarvitaan alan ammattilaisia. Aina kun keskustelen psyykkisestä valmennuksesta seuraihmisten tai urheilijoiden kanssa, viesti on sama: psyykkinen puoli on tärkeä, niin joukkueelle kuin yksittäisille urheilijoille. Jokainen ymmärtää sen, mutta kun keskustelua viedään pidemmälle ja kysytään, onko urheilija tai seura valmis panostamaan psyykkiseen valmennukseen vastaus ei ole itsestään selvä. Asiaa ei välttämättä ole ajateltu sen tarkemmin tai valmennukselle ei nähdä suuremmin tarvetta, koska ongelmia ei ole.

Työni urheilijoiden parissa

Olen tehnyt psyykkisenä valmentajana töitä sekä yksilö- että joukkueurheilijoiden kanssa. Urheilijat ovat olleet pääsääntöisesti 15-25 vuotiaita, joukossa muutama kokeneempikin urheilija. Urheilijoiden lajitausta on ollut erilainen, he ovat edustaneet kaikkiaan kahdeksaa eri lajia. Joidenkin urheilijoiden kanssa olemme tavanneet kolme kertaa, joidenkin kanssa viisi kertaa, ja joidenkin kanssa yhteistyömme on jatkunut jo useamman vuoden. On myös niitä urheilijoita, joiden kanssa emme ole lopulta edenneet tutustumistapaamista pidemmälle. 

Jokainen valmennusprosessi ja asiakastarina on erilainen ja yksilöllinen, samoin käsiteltävät aiheet ja teemat joihin valmennuksissa on keskitytty. Olemme käsitelleet mm. itseluottamusta, kilpailujännitystä, epäonnistumisen pelkoa, tunteiden hallintaa ja motivaatiokysymyksiä. Uskon vahvasti, että olen pystynyt auttamaan monia asiakkaitani. Työ psyykkisen valmennuksen parissa on ollut monella tapaa hienoa ja palkitsevaa.

Oma oppimismatkani

Olen itsekin oppinut valtavasti näissä valmennustapaamisissa. On ollut antoisaa ja kehittävää käydä keskusteluja urheilijoiden kanssa heidän arjestaan, tekemisistään, tavoitteistaan ja unelmistaan, sekä käydä läpi urheilemiseen liittyviä tilanteita, haasteita ja ongelmia. Valmennusprosessit ovat olleet voimaannuttavia ja inspiroivia kohtaamisia myös itselle.

Valmennuksessa tavoitteenani on tutustuttaa urheilija entistä paremmin itseensä ja tukea hänen kasvuaan entistä vahvemmaksi urheilijaksi. Tavoitteena on, että urheilija voi paremmin ja nauttii urheilemisesta, saa itsestään enemmän irti, pystyyt haastamaan itseään ja kehittämään kykyjään ja taitojaan.

Valmennustapaamisissa luotan kuuntelun, keskustelun ja vuorovaikutuksen voimaan. Avoimuus ja luottamuksen rakentaminen ovat keskiössä. Empatia ja urheilijalähtöisyys ovat minulle tärkeitä arvoja. Valmennus on urheilijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista, psyykkisten taitojen ohjaamista ja opettamista. Haluan auttaa urheilijoita urallaan eteenpäin, niin itse urheilussa kuin myös urheilun ja muun elämän yhteensovittamisessa.